Uutiset
Kannanotto 16.6.2025
Kiitos ei kuluja kata – huoli yhdistystoiminnan elinvoimaisuudesta kasvaa
Monen yhdistyksen toiminta hiljenee kesän ajaksi kerätäkseen voimia jälleen syksyn toimintoihin. Huoli ei kuitenkaan kesätaukoa tunne, vaan kasvaa osallisuuden kaventumisesta, yksinäisyyden lisääntymisestä ja hyvinvoinnin erivertaisuuden kasvamisesta. Hallituksen 140 miljoonan euron leikkauspäätökset taloudelliseen pakkoon vedoten sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin vuoteen 2027 mennessä ravisuttaa järjestökenttää. Uusia kehittämis- tai toiminta-avustushakuja v. 2026 ei ollut kuin yksittäiselle kohderyhmälle. Eväiksi annetaan varainhankinnan monipuolistaminen ja uusien rahoitusmuotojen etsiminen. Miten yhdistysten tarjoama tuki ja apu turvataan tulevaisuudessa?
”Kolmas sektori ei kaipaa ylistystä – se tarvitsee arvostusta, joka näkyy päätöksissä ja resursseissa.” kertoo Kansalaisareena ry kannanotossaan. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) 4.6. järjestämässä eduskuntapuolueiden ja kansalaisjärjestöjen johtajien keskustelussa nostettiin erityisesti esiin kansalaistoiminnan itseisarvo osana suomalaista yhteiskuntaa ja yhteisöllisyys demokratian rakentajana, synnyttäen sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminnan keskeinen tehtävä sekä ihmisten arjessa että hyvinvoinnin ja sivistyksen edistämisessä tunnustettiin. Tämä tulisi konkreettisesti näkyä päätöksenä valtionavustusleikkausten perumisesta.
Valtionavustusten äkilliset leikkaukset ovat luoneet järjestötoimintaan muutospaineita, epävarmuutta ja rajoituksia tulevaisuuden suunnitteluun. Samaan aikaan hyvinvointialueiden talous on haasteissa ja sosiaali- ja työttömyysturvaa muutetaan. Välityömarkkinoiden romahduttaminen jättää aiempaa useamman vaille tukea, mielekästä tekemistä, yhteisöä ja toivoa uusista mahdollisuuksista. Tilanne on poikkeuksellisen haasteellinen, koska odotukset järjestöjen suuntaan kasvavat samaan aikaan, kun niiden toimintaedellytyksiä heikennetään.
Keski-Pohjanmaalle rekisteröityneistä 1488 yhdistyksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on 132 (SOSTE 2025). Järjestömuotoisia sosiaali- ja varhaiskasvatus- sekä terveyspalvelujen tuottajia alueella on yhteensä 25 (SOSTE, Soteri-rekisteri). STEA-avustusta saa suoraan alueelle vain viisi (5) järjestöä. Näistä palvelutuotantoa toteuttaa kaksi (2). STEA-avustuksella resurssia alueelle tuottavat lisäksi 14 toisessa maakunnassa kirjoilla olevaa alueellista tai valtakunnallista järjestöä.
Meitä valtionavustusta saavia järjestöjä on ohjeistettu etsimään säästöjä hallinnon kuluista ja päällekkäisistä toimista kuten edunvalvonnallisista tehtävissä. Alueellisessa ja paikallisessa toiminnassa, kuten kohtaamispaikkatoiminta, vapaaehtoistoiminnan organisointi, vertaistuen järjestäminen, ohjaus, neuvonta ja kriisi- ja auttamistyö hallintokulut ovat vain pieni osa toiminnan kokonaiskuluista, jolloin leikkaukset vaikuttavat suoraan ihmisille järjestettävän toiminnan ja annettavan avun määrään. Edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta on tärkeä osa kansalaisjärjestötoimintaa, jota yhdistykset tekevät paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti toiminnantarkoituksensa mukaisesti. Sitä oikeutta ei saa rajata, mutta yhteistyötä sen eteen saa ja pitää tehdä.
Suurin osa alueen yhdistyksistä toimii vapaaehtoisvoimin. Se ei tarkoita sitä, etteikö toimintaan tarvittaisi myös rahoitusta. Jotta eri kokoisten yhdistysten toiminnan jatkuvuus turvataan, tarvitaan alueellisia ja kunnallisia avustuksia. Alueellisilla asiantuntijajärjestöillä, paikallisyhdistyksillä, yhdistysten keskinäisellä yhteistyöllä ja julkisen sektorin kanssa toteutuvalla kumppanuudella on tärkeä rooli alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvointialueen ja kuntien uusilta päättäjiltä odotamme alueen yhdistystoiminnan tuntemusta ja viisautta vahvistaa alueemme yhdistysten toimintaedellytyksiä meidän kaikkien hyväksi.
Tunnistetaanko voittoa tavoittelematon toiminta ja sen erityinen merkitys palvelukokonaisuudessa, varsinkin kun palvelu kohdentuu vaikeassa avuntarpeessa olevien ihmisten auttamiseen? Yleishyödyllistä toimintaa toteuttava sosiaali- ja terveysalan järjestö toimii palvelutuotannossaan samoilla markkinoilla yritysten kanssa. Hyvinvointialueiden vähentäessä palvelujen ostoa - tai lopettaessa kokonaan - koskee se myös yhdistyksiltä ostettavia palveluja. Voittoa tavoittelematon palvelutuotanto ei kerrytä yhdistykselle sukan varteen puskurirahastoa, jolloin tulojen ehtyessä toiminta joudutaan lopettamaan ja samalla kadotetaan monien vuosien asiantuntijaosaaminen alueelta. Unohtamatta vaikutuksia palvelun piirissä oleville ihmisille.
Sote-uudistuksen alusta lähtien yhdistyksiä yhteen kokoavana alueellisena verkostojärjestönä olemme kannustaneet keskinäiseen yhteistyöhön ja tehneet edunvalvontaa järjestöyhteistyön edistämiseksi julkisen sektorin suuntaan. Eri puolilla Suomea toimivat verkostojärjestöt koordinoivat erilaisia yhteistyöryhmiä ja mm. ylläpitävät tiloja, joissa yhdistykset voivat toimia. Verkostojärjestöt ovat keränneet tietoa maakunnissa toimivien yhdistysten tilasta, toimintakyvystä, haasteista ja onnistumisista viedäkseen alueellisiin ja valtakunnallisiin neuvotteluihin ja keskusteluihin tietoa oman alueensa yhdistystoiminnan tilasta. Alueellisen järjestötoiminnan jalansijan ja äänen vahvistamiseksi valtakunnalliseen päätöksentekoon, verkostojärjestöt perustivat vuonna 2020 maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan eli MaVen.
Yhdistykset tarjoavat ihmisille monipuolisesti erilaista toimintaa, osallistumisen mahdollisuuksia, tietoa, tukea ja asiantuntijapalveluita sekä yhteisön, johon kuulua. Yleishyödylliselle toiminnalle ominaista on osallistuminen matalalla kynnyksellä. Sote-järjestöjen toimintaa ovat mm. koordinoitu vapaaehtois- ja vertaistoiminta, neuvontapalvelu, arjessa selviytymisen apu, jaksamista tukeva toiminta, yksinäisyyden ehkäisy, virkistys- ja harrastustoiminta sekä erilaiset kohtaamispaikat. Järjestötoiminta tavoittaa ja antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi. Turvataan järjestökentän toimintakyky keskeisessä tehtävässään ihmisten arjessa ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Sirpa Nevasaari
Toiminnanjohtaja